OSAAMISEN JOHTAMINEN

Hyvän henkilöstöjohtamisen tunnusmerkki on se, että kaikille työntekijöille syntyy käsitys siitä että he ovat merkityksellisiä ja kaikkien osaamista tarvitaan. Hyvän johtajan ominaisuus on saada jokaisen yksilön taidot sekä osaaminen työyhteisössä esiin mahdollisimman hyvin

Osaamisen johtaminen voi olla yksi yrityksen kilpailutekijöistä. Henkilöstön merkitys strategisena tekijänä on korostunut viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Osaamisen johtaminen on henkilöstön osaamisen tunnistamista, käyttämistä ja kehittämistä siten että tunnistetaan nykyosaaminen ja mietitään miten keinoja ja tavoitteita tavoiteltavan osaamisen saamiseksi. (Juuti, Luoma, ss. 95, 351)

Osaamisella on suuri merkitys ja kilpailuetu yrityksen menestymiselle. Osaamisen johtaminen on kokonaisuus ja yrityksessä tulisikin varmistaa se, että henkilöstöä innostetaan oppimaan tarpeeksi nopeasti ja tehokkaasti teknologian, toimintamallien sekä muuttuvan työympäristön keskellä sekä että osaaminen valjastetaan edistämään yrityksen kilpailukykyä. Yrityksissä muutos ja oppiminen ovat sidoksissa toisiinsa. Muutokset saattavat monesti olla nopeita ja ennakoimattomia joka taas tuo haasteensa osaamisen kehittämiseen. (Viitala, ss. 9, 13) 

Riitta Viitala on väitöskirjassaan "osaamisen johtaminen esimiestyössä" on tutkinut asioita johtamisen ja esimiestyön näkökulmasta.

Mitkä esimiestyössä sitten ovat niitä asioita jotka ovat tärkeitä työyhteisön osaamisen kehittämisen kannalta? Esimiehen tärkeänä roolina on mahdollistaa ja tuoda esiin työntekijöiden voimavarat sekä täysi potentiaali osaamiseen. Osaamisen johtaminen sisältää sekä olemassa olevan potentiaalin, mutta myös lisäksi sen kehittämisen sekä uudistamisen.  (Viitala, s. 34)

Osaamisen johtamisen tavoitteena on hankkia yhteisölle hyödyllistä osaamista sekä säilyttää ja kehittää sitä. Esimies voi vaikuttaa paljonkin osaamiseen johtamassaan yksikössä. Johtaminen voi olla aktiivista tai passiivista. Itse johtamista voidaan tarkastella organisaatiotasolla tai yksilötasolla. Yrityksen Visio ja stategia tarjoavat lähtökohdat niin tiimi- kuin yksilötason osaamiseen. 

Organisaatiotasolla oppiminen tapahtuu pääasiassa vuorovaikutusprosesseissa toisten ihmisten kanssa. Oppiminen onkin suurelta osin sosiaalinen prosessi. Työyhteisössä oppimista edistää hyvä ilmapiiri ja sen edistäminen onkin osaamisen johtamisen edellytys sekä kehittämistavoite. (Viitala, s. 65)

Empatian tuoman positiivisten tunteiden avulla oppiminen on tehokkaampaa. Työntekijän ollessa energinen hän myös oppii helpommin. Virheiden tekemisestä osataan oppia kun ne uskalletaan myöntää ja niistä vastuu kannetaan yhdessä. (Paakkanen s. 73)

Yksilötasossa tarkasteltuna oppimisessa korostuu mm. itsetuntemus jota edistää työyhteisöstä saatu palaute. Toisaalta oppimiseen vaikuttaa myös usko omiin kykyihin sekä kyvykkyyteensä ja ihmisillä on tärkeää kokea olevansa päteviä työssään. Esimieheltä saatu palaute ja reflektio on oppimiselle tärkeää. (Viitala, ss. 61, 63). Toisaalta jos esimies hahmottaa hyvin työntekijöiden yksilölliset valmiudet ja osaamisen sekä työyhteisön oppimistarpeet on hänen helpompi tukea työntekijöitä ja antaa kannustavaa palautetta. (Viitala, s. 75)

STRATEGINEN OPPIMINEN JA JOHTAMINEN

Strateginen oppiminen on tulevaisuuden johtamista. Se on jatkuva kyky ja halua oppia aktiivisesti uutta ja ylläpitää osaamista. Organisaatio, jolla on vahva oppimiskulttuuri sen hyödyntäminen ja motivaatio uuden oppimiseen selviää paremmin muuttuvassa maailmassa. Ilman oppimista mikään ei muutu. Strateginen oppiminen tukee ihmisten osallistumista sekä yritystä rakentavampaan ja järkevämpään toimintaan. Yrityksessä turvallisuus ja luottamus luo laadukasta vuorovaikutusta, joka antaa hyvä pohjan oppimiselle ja työyhteisön toimintatapojen muutoksille sekä sitä kautta mahdollistaa tärkeiden päätösten tekemisen ja käytäntöön viemisen. (Juuti, P. Luoma. M. 2022, ss. 95-96) 

Strategia: tapa jolla yritys täyttää markkinoiden, asiakkaiden ja sidosryhmien odotukset. Se on organisaation pitkän aikavälin suunnan ja menestyksen resepti sekä tapa, jolla yritys hyödyntää resursseja muuttuvassa toimintaympäristössä. Strategia takaa yrityksen ainutlaatuisuuden sekä kilpailuedun kilpailijoihin nähden. Yrityksen johto on se, joka määrittelee yrityksen strategian ja osallistaa henkilöstön toimimaan sen mukaisesti. (Juuti. Luoma, 2022, ss. 21-22, 27)

ORGANISAATION ERILAINEN OSAAMINEN

Organisaation kannalta tärkeintä on ydinosaaminen ja se onkin yleensä tärkein erottumiskeino. Yrityksen näkökulmasta henkilökunta on suurin kuluerä, mutta myös toisaalta erittäin tärkeä tekijä yrityksen menestymisen kannata. Oikeanlainen osaaminen, tehokas ja riittävästi mitoitettu henkilökunta onkin tärkeä asia. Osaamisen johtamisen kannalta pyritäänkin organisaation tavoitteiden saavuttamiseen, kehittämiseen ja uudistamiseen. Samaan aikaan myös asiakkaiden toiveet ovat muuttuneet ja toisaalta työntekijät haluavat parempia työpaikkoja, parempaa johtajuutta sekä haasteita. (Ylönen, 2016, s. 18)

Omia ajatuksia

Johtajan tärkeät ominaisuudet ovat hyvät ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot. Esimiehiinsä tyytyväiset, motivoituneet työtekijät yltävät yleensä myös parempiin työtuloksiin. Parasta on työntekijöitä tukeva ja kannustava esimies joka on kiinnostunut, ohjaava ja idearikas sekä luo omalla esimerkillään työpaikalle positiivista ilmapiiriä, jossa on hyvä tehdä töitä ja kehittää osaamistaan. Yrityksen päämäärien tulisi olla selkeitä ja osaamista kannustavaa ja ohjaavaa. Virheet tulisi käsitellä rakentavasti ja oppia niistä. Myös työntekijöiden mielipiteiden ja ajatusten kuunteleminen on tärkeää.

Tulevaisuudessa tulee olemaan yhä erilaisempia ammatteja, sellaisiakin joita ei vielä edes ole olemassa. Tämä asettaa omat haasteensa osaamisen johtamiselle ja sen kehittämiselle. Osaamisen johtamisessa tulisikin miettiä myös mitä osaamista yrityksessä on nyt ja mitä tulevaisuudessa tarvitaan. Lisäksi tulee ottaa mukaan asiakkaan näkemykset, toiveet ja palautteet. Toisaalta etätyö luo omat haasteensa sille, että esimies tosiaan haluaa tuntea ja tutustua työntekijöihin niin että jokaisen vahvuudet oppimisen kehittämisessä tosiaan tuleva esille ja työntekijät tietävät tavoitteet selkeästi. 

LÄHTEET

Juuti, P. Luoma, P. (2022). Strateginen ajattelu ja johtaminen. PS. Kustannus 

Viitala, R. (2002). Osaamisen johtaminen. esimiestyössä. Liiketaloustiede johtaminen ja organisaatiot. Vaasan yliopisto. https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/7813/isbn_951-683-987-8.pdf?sequence=1&isAllowed=yt:

Ylönen, T. (2016). Asiantuntijan oman osaamisen johtaminen. Opinnäytetyö. Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen tutkinto-ohjelma. Oulun ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/104920/Ylonen%20Terhi.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Paakkanen, M. (2022) Emapatian voima työssä WSOY 2022