ETÄJOHTAMINEN

Vuoden 2020 koronakriisi osaltaan vauhditti yritysten siirtymistä etätöihin ja samalla jouduttiin miettimään uusien työtapoja ja käytäntöjä sekä etätyön johtamista. Osalle yrityksistä etätyö on ollut arkipäivää jo pidemmän aikaa ja sitä myötä etätyötavat ja käytännöt ovat jo vakiintuneet. Omassa työpaikassani otettiin uusi digitaalinen isännöintiohjelma käyttöön juuri ennen koronan puhkeamista ja näin jälkikäteen tarkasteltuna se myös mahdollisti monta asiaa työnteon organisoinnin ja etätyön kannalta mutta myös toi lisää ulottuvuuksia asiakaspalveluun. Johtamisen näkökulmasta tarvittiin luottamusta siihen, että työt hoituvat etänä, vaikka niitä ei tehdäkään suoraan "valvovan silmän alla". Työntekijöiden puolella oli kahta mielipidettä kotitöihin siirtymisestä. Työ kotona oli osin tuottoisampaa kun oli vähemmän keskeytyksiä, mutta toisaalta kaivattiin sosiaalisia kontakteja johtamisen osalta lisää tukea ja läsnäoloa. Oli aika miettiä mitä työnantajan- ja työntekijätaholla etätyöntekemiseltä sekä johtamiselta vaadittiin ja toivottiin.

Koronan ohella digitaalisuus, digiaika sekä sen työntekijöiden halu joustoihin on aiheuttanut muutoksia monen yrityksen arkeen ja toimintatapoihin.  Muutos tuo mukanaan aina sekä mahdollisuuksia, että uhkia mutta myös etuja sekä työnantajalle, että työntekijälle. Etätöihin siirtymisen myötä muutos työntekijän kannalta on ollut sekä henkistä, että fyysistä. (Yritysakatemia.fi, 2021)

Työnantaja ja johtamisen näkökulmasta työn tekeminen kotona on edellyttänyt etätyön johtamisen malleja, hyvää luottamusta ja henkistä yhteenkuuluvuutta . Esimiehen kannalta etäjohtaminen on voitu kokea haasteelliseksi kun välimatkat ovat vähentäneet kontaktia työntekijän ja esimiehen välillä. Töiden priorisoinnin taito onkin tärkeää mutta myös se että tehtävät ja roolit ovat selkeät. (Yritysakatemia.fi, 2021) 

Etäjohtamisen kannalta on tärkeää, että pidetään säännöllisesti palavereita, työntekijöillä on selkeät tavoitteet työn ja johdolla on käsitys henkilöstön työn kuormasta. On myös tärkeää että työntekijöihin ollaan yhteydessä muutenkin kuin vain sähköpostin välityksellä. Työntekijän puolestaan tulee tehdä itselleen selväksi työn ja vapaa-ajan rajat ja pitää itsestään ja jaksamisestaan riittävästi huolta sekä muistaa tauot työnteon lomassa, jolloin energiataso pysyy hyvänä. Työntekijän tulisi myös ymmärtää oman osaamisensa rajat sekä vastuunottokyky etätyöskentelyssä. (yritysakatemia.fi, 2021 

Etäjohtamisen ongelmana voi olla se, että empatia ei toimi ja tunnepohjaista kokemusta ei välity kun keho ei aisti toisen ihmisen tunteita. Väärinymmärrysten mahdollisuus on tällöin suuri. Yhteinen fyysisen tilan puute voi aiheuttaa epävarmuutta. Etätöitä tehtäessä ei ehkä myöskään samalla tavalla huomaa miten työntekijät kulloinkin voivat ja jaksavat. Tämä edellyttää esimieheltä empatiaa ja kiinnostusta kysyä miten ihminen työn takana voi. (Juuti, Luoma, ss. 203 - 204)

LUOTTAMUS on ehdoton edellytys etätyöskentelyn onnistumiselle. Esimiehen tulisikin vahvistaa  luottamusta  ja hyvää ilmapiiriä avoimella kommunikaatiolla sekä yhteistyöllä. Esimiehen on myös itse hyvä huomioida oma jaksamisensa sekä työn tekemisen rajat ja näin näyttää esimerkkiä työntekijöille. On hyvä tarkastella omia työrutiineja ja muuttaa niitä tarpeen tullen ja tuoda arkeen myös hyviä palauttavia rutiineja jotka auttavat jaksamaan. (yritysakatemia.fi, 2021)

Yllä olevasta videosta on poimittu muutamia asioita etäjohtamiseen liittyen:

Etätyöjohtamisessa näköhavaintojen tekeminen on vaikeampaa, eikä ole niin helppoa nähdä miten ihmiset voivat. Etätöissä korostuukin johtamisen kulttuuri ja se että säännölliset palaverit kuuluvat yrityksen normaaliin arkeen. Etäjohtaminen vaatii myös enemmän ihmisten johtamista. Erilaisia teknologian muotoja on otettu käyttöön etätyön mahdollistamiseksi. On myös täytynyt miettiä itse johtamisen malleja asioiden muutosten myötä sekä sitä miten viestintä sekä jaksaminen työyhteisössä sujuvat ja miten toimintaa sopeutetaan. Kanavien tulee olla vuorovaikutteisia, että työntekijöitä pystytään johtamamaan työturvallisuutta unohtamatta.  (Mehiläinen.fi, 2021)

Esimiehet voivat tukea omia tiimiläisiään parhaiten tuntemalla ovat alaisensa. Ihmisten tunteminen etätöissä korostuu. Podcastissa keskusteltiin myös etätyöapatiasta. Näitä on pyritty ehkäisemään virtuaalisilla kahvitauoilla sekä sillä että työkoneelle tulee muistutus tauoista työn lomassa. Mehiläisessä on pidetty myös kävelypalavereita jolloin tulee sosiaalista kanssakäymistä ja liikuntaa. Hybridimallissa tehdään työ osittain toimistolla ja osittain kotona jolloin sosiaalisten kontaktien määrä lisääntyy. (Mehiläinen.fi, 2021)

Itseohjautuvuus ja työssä onnistuminen on tärkeää. Esimiestyön ja johtamisen tärkeys korostuu siinä, että työntekijät myös etätyössä saavat palautetta töistään sekä siitä että tekevät työssään oikeita asioita. Hyvinvointikyselyiden sekä kehityskeskusteluiden avuilla saadaan myös suuntaa siitä missä henkilöstön kanssa mennään. Myös pienet eleet ja huomioiminen pitää ja edistää tiimihenkeä.  (Mehiläinen.fi, 2021)

   ETÄTYÖN VAHVUUDET/MAHDOLLISUUDET  -   HEIKKEUDET/UHAT

LÄHTEET

Kataja, J. Vuorinen, M. Yritys Akatemia. (2021) Etäjohtaminen uhka vai mahdollisuus https://yritysakatemia.fi/asiantuntija-artikkeli/etajohtaminen-mahdollisuus-vai-uhka/

Mehiläinen.fi (2021) haettu 10.7.2022 lähteestä. Läsnäolevan johtamisen tilalle on tullut etäjohtaminen. Mitä se tarkoittaa työyhteisöissä?. podcast. https://www.mehilainen.fi/mehilaisenpisto-podcast/tyoterveyden-uusi-suunta-sarja/poikkeuksellinen-aika-vaatii-vahvaa-johtajuutta-ja-aitoja-kohtaamisia

Juuti, P. Luoma, P. (2022). Strateginen ajattelu ja johtaminen. PS. Kustannus