Empatia työyhteisössä

Mitä enemmän työ tulevaisuudessa muuttuu digitaaliseksi, sitä enemmän työelämän taidot liittyvät vuorovaikutustaitoihin ja empatiaan. Empatia on taitoa kuunnella, hyväksyä ja ymmärtää.

Empatia on syvää ymmärrystä siitä, että toisen maailma on yhtä todellinen kuin omammekin 

Vaikka joskus on hankala myöntää, että itselle arvokas näkökulma ei aina ole se yksi ja ainoa totuus ja pitäisi kyetä antamaan tilaa myös toisen näkemykselle. Tunteita voi myös pyrkiä jakamaan tietoisesti sillä oma tunnetila vaikuttaa ympäristöön. (Paakkanen, ss. 147, 171)

Mitä luulet työkavereidesi sanovan, millaisia tunteita sinä heijastat työpaikalla ympärillesi ?

Hyvä tunneilmapiiri työpaikalla on sellainen, jossa tunteita ei valikoida vaan ne ilmaistaan rakentavasti. Myös ristiriidat käsitellään viisaasti.

MUUTOKSET ELÄMÄSSÄ.

Elämä on täynnä muutoksia. Muutoskyvykkäässä yrityksessä on valmiutta ja taitoa elää muutoksessa.  Mitä empaattisemmin ihmiset pystyvät aistimaan ja tuntemaan toisten kokemukset sitä helpompi muutoksesta on selvitä yhteisvoimin. Myös esimies voi olla itse esimerkkinä siinä, että ottaa muutoksen puheeksi, kuuntelee aidosti ja avoimesti. (Paakkanen. ss. 66-67)

Tunne siitä että välitetään vähentää vaihtuvuutta työpaikalla. Uuden työsuhteen aloittaessamme on merkitystä sillä, että työntekijän näkökulma ja toiveet kuullaan Erityisen vahva vaikutus sitoutumishaluun työpaikalle on silloin kun esimiehenä on henkilö joka toimii myötätuntoisesti. Tutkimusten mukaan niissä työsuhteissa joissa jo alkuvaiheessa perehdytetään henkilö siten että keskitytään työntekijään, hänen toiveisiinsa ja siihen mitä hän voi tuoda organisaatioon sekä samalla toteuttaa ja kehittää itseään oli vaikutusta työntekijän sitoutuneisuuteen työyhteisössä. (Paakkanen ss. 75-76)

Haemme tunneyhteyttä läpi elämän. Työyhteisössä jossa tiimin jäsenet tunnistavat omat tarpeensa ja tunteensa ja huomioivat samalla muiden tunteet ja tarpeet syntyy helpommin lupa välittää ja hyväksyä toisen.

Psykologinen turvallisuus luo työntekijälle uskallusta olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa omana itsenään ja sitä kautta ilmaista itseään ja tuoda oma panoksensa työhön. Samalla uskalletaan pyytää apua, antaa palautetta, kertoa virheistä, kysyä, ideoida ja jakaa tietoa tai kohdata ongelmat. Energiaa vapautuu tekemiseen. Kun tiimille tulee tilaa myös mokata ilman että siitä tuomitaan asiat kehittyvät ja oppiminen lisääntyy. Asioita voidaan kyseenalaistaa rakentavasti. (Paakkanen ss. 96-97)

                                                     xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Ihmiset tekevät työtä yleensä ihmiselle vaikka työn teon apuna käytettäisiinkin teknologiaa. Monesti keskitytään lukuihin ja vähemmälle jää ihmisten ydinvahvuuksien ja erityisosaamisen hyödyntäminen. Luonnollinen kiinnostuksemme työyhteisössä tekee työntekijöistä yksilöllisesti arvokkaita. Kun kiinnostus ei ole ulkoisten olosuhteiden sanelemaa vaan motivaatio kumpuaa sisältä tekeminen on mielekästä ja se tuo asiaan monia hyviä ulottuvuuksia. Työnantajan näkökulmasta kun työntekijöihin uskotaan, heihin luotetaan ja annetaan sopiva määrä vapautta tehdä asioita työntekijät usein luonnostaan haluavat tehdä parhaansa ja ajattelee yhteistä etua jonka sivutuotteena syntyy menestystä. Menestyksen perustana taas on työntekijän hyvinvointi, eli kun perusasiat on kunnossa on helpompi pyrkiä kohti huippumenestystä. (Paakkanen, ss. 114-118)

Johdon vastuu organisaatiossa

Henkilöstön johtamisen näkökulmasta katsottuna johdolla on vastuu siitä että koko organisaatiolla on yhdenmukainen linja tukea ja panostaa toiminnassaan tietoisesti työntekijöiden välittämiseen. Työpaikan arjessa myönteisyys mitataan koko ajan arkisessa toiminnassa. Ystävällisyys on vapaaehtoista halua auttaa toisia onnistumaan ja voimaan hyvin. (Paakkanen, ss. 124, 214)

Tiimityö empatian näkökulmasta

Johtaja joka on sosiaalisesti taitava ja tuntee itsensä sekä kykenee sietämään erimielisyyttä hermostumatta tai kiivastumatta ymmärtää, että tiimeissä on aina erilaisia näkökulmia ja totuuksia. Kun tiimin johtajalla on taito pysyä tilanteissa avoimena erilaisuudelle ja sallia se tiimiläiset kokevat ja näkee tiimin potentiaalin, se mahdollistaa, että tiimiläiset tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi. Erityisen tärkeää taidot ovat kriisitilanteissa ja tilanteessa jossa esim. epäselvyyksiin tai väärinkäytöksiin tulisi puuttua. Johtajan tehtävänä on rakentava puuttuminen asioihin ja esimerkkinä toimiminen jotta muutkin kokevat korjaavan palautteen turvalliseksi kannustavaksi. Empaattinen palaute pyrkii ratkaisemaan ongelmatilanteen katsomalla sitä joka puolelta. (Paakkanen ss. 223-225, 261)

Työpaikalla on mahdollista vaikkapa tehdä henkilöstölle arvostava kysely, jossa tiedustellaan mitä tahansa asiaa jota haluttaisiin vahvistaa. Ideana on esittää kysymyksiä jotka kerättävät positiivisia tunteita jotka vievät tiimiä eteenpäin. Energisoivat kysymykset auttavat tiimejä menestykseen. On osoitettu, että edistyvät tiimit keskustelevat myötätuntoisemmin kokemuksistaan joka edistää ongelmista eteenpäin pääsemistä. Mietitään mikä motivoi tiimiä sekä hetkiä jolloin on onnistuttu ja tämä auttaa miettimään mitkä teot ja tiimiläisten vahvuudet ovat auttaneet asian toteutumiseen. 

Lopuksi myös kiitos, jonka saaminen niin esimiehiltä kuin työkavereiltakin on tärkeää. Se osoittaa että työntekijä on arvokas. Pienellä sanalla on iso merkitys.

LÄHTEET

Paakkanen, M. (2022) Emapatian voima työssä WSOY 2022