TIIMITAIDOT

TIIMI on ryhmä henkilöitä, jotka työskentelevät yhdessä saavuttaakseen yhteisen tavoitteensa (wikipedia)

****************************************************************************************************************************

TYÖPORUKKA, RYHMÄ VAI TIIMI

TYÖPORUKKA

Joukko ihmisiä jotka tekevät työtä samassa työpaikassa tai työyhteisössä. Työtehtävät ovat itsenäisiä työnantajan määrittelemiä. Työporukasta muodostuu työpaikalle työryhmä tai tiimi jossa tiimin jäsenet parhaimmillaan tukevat ja täydentävät toisiaan.

TYÖRYHMÄ

"Pienehkö joukko toisiaan lähellä olevia ihmisiä, joiden välillä on vuorovaikutusta, ja joilla on yhteisiä normeja, ja jotka kokoontuvat yhteen tietyn tehtävän suorittamiseksi" Työryhmät ovat usein yrityksen ylhäältäpäin koottuja sekä johtajavetoisia ja niissä korostetaan ryhmän jäsenten henkilökohtaista vastuuta sekä työpanosta ryhmän työn onnistumiseen. Työryhmissä pidetään tehokkaita puheenjohtajavetoisia kokouksia ja laaditaan virallisia asiakirjoja. Työryhmien päämääriä ovat usein samat kuin organisaation laajemmat päämäärät. (Lehtinen, E n.d)

Työryhmälle ovat kyllä ominaisia yhteiset tavoitteet, mutta ryhmä keskittyy yksittäisten tehtävien kehittämiseen. Jokainen jäsen suorittaa omaa toimintaansa ja on vastuussa siitä ilman, että välttämättä osallistuu muiden suorittamiin tehtäviin. (economy-pedia n.d.)

TIIMI

Joukko henkilöitä jotka työskentelevät yhdessä sovittujen päämäärien ja tavoitteiden ja toimintamallien mukaisesti. Kullakin tiimillä ton omat suoritushaasteensa, minkä pohjalta tiimi itse muokkaa omat päämääränsä. Tiimin jäsenillä on myös yksilövastuualueet, mutta niissä korostuu yksilövastuun lisäksi myös yhteisvastuu oman tiimin toiminnasta ja tuloksista. Tiimin onnistuessa kukaan ei yksin voi ottaa kunniaa itselleen vaan onnistuminen on koko tiimin ansiota. Tiimissä keskustellaan ja päätetään yhdessä. Tiimeissä voidaan pitää epävirallisia palavereita joista kirjoitetaan muistioita. Lisäksi kommunikointi on monesti avointa ja vuorovaikutteista. Yhteiseen päämäärään pyrkiminen lisää työn mielekkyyttä ja tehokkuutta. (Lehtinen, E. n.d)

Tiimi päättää itse tavoitteistaan sekä kantaa kollektiivisen vastuun. Tiimissä jäsenet ovat riippuvaisia toistensa työpanoksesta sekä erityisosaamisesta. Tiimissä ydinosaaminen kehittyy sekä ongelmaratkaisukyky ja asioiden kehittämishalukkuus lisääntyy yhdessä tekemällä. (Vuorio, M. 2002)

Hyville tiimeille ominaista Huonoille tiimeille ominaista

Selkeät, jaetut tavoitteet - tavoitteet eivät ole selvillä, kukaan ei johda
Toimivat vuorovaikutussuhteet - ihmiset eivät tule toimeen tai kommunikoi
Ryhmän sisäinen kiinteys - luottamuspula, henkilöt eivät arvosta toisiaan
Toimivat suhteet ulospäin - yhteistyön puute, ei haluta sitoutua
Jäsenten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet - yhteistyökyky- tai halu puuttuu
Ongelmanratkaisutaidot - motivaatio kateissa, huono ilmapiiri
Kehittämishalukkuus (Vuorio, M. 2002) - ryhmä ei sovi yhteisistä säännöistä ei kehity

Omia ajatuksia hyvästä tiimistä:

Hyvässä tiimissä on avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri. Jokainen voi tuoda oman panoksensa työhön ja uskaltaa sanoa mielipiteensä, joita sitten jalostetaan ja hiotaan tarpeen tullen koko tiimin voimin. Kaikkea ei tarvitse osata yksin, kun tiimiläiset tuovat omat vahvuutensa työhön ja haluavat aidosti ja sitoutuneesti kehittää asioita yhdessä. Tiimistä löytyy voimaa ratkaista eteen tulevia ongelmatilanteita tai halua jakaa työtä silloin kun jonkun taakka tuntuu ylivoimaiselta.

Jokainen meistä on erilainen. Hyvässä tiimissä erilaisuutta arvostetaan sekä kaikkien eritysosaamisalueet osataan ottaa käyttöön siten, että ne vahvistavat tiimiä ja edistävät asioita. Yhteinen päämäärä on tärkeää ja tiimissä on hyvä tekemisen meininki ja fiilis ja myös negatiiviset asiat osataan käsitellä rakentavasti.

Itse työskentelen isännöintitoimistossa ja asiakaspalvelumme muodostaa 3 hengen ydintiimin. Tämä ympärillä ovat sitten isännöitsijät ja kirjanpitäjät jotka myös muodostavat kukin oman tiiminsä ja yhdessä me kaikki muodostamme koko työpaikan tiimiverkoston. Mitä paremmin ihmiset oppivat tuntemaan toisensa, sitä paremmaksi tiimityöskentely muodostuu. Ensi vuonna olen siirtymässä osittain enemmän opiskelemaan ja kun tiimiimme etsitään uutta työntekijää niin erittäin isossa roolissa on se, että etsitään tiimipelaajaa joka sopii juuri "meidän tiimiimme". Yleensäkin ihmisten rekrytoinnissa ja uuden työntekijän valinnassa on isossa merkityksessä sopivuus myös henkilökemian kannalta.

TIIMIN ROOLI JA VAIHEET

TIIMIN ROOLI JA VAIHEET

Tiimeillä haetaan työpaikalle tehokkuutta. Samalla voidaan kehittää yritystoimintaa sekä ydinosaamista koska se tehdään näkyväksi ja yhteiseksi asiaksi. Tiimissä työskenteleminen on hauskempaa kun tiimissä työskentelee erilaisia osaajia.
Työskennellessä yhdessä tulevat esiin erilaiset työskentelytavat sekä persoonallisuudet ja hyvin toimiva tiimi osaakin hyödyntää erilaisia vahvuuksia yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Toimiakseen hyvin ryhmä tarvitsee erilaisia (Vuorio, M. 2002)

Tiimissä ihmisillä on erilaisia rooleja. Positiivisia rooleja: rohkaisija, kuuntelija, sovittelija kompromissin tekijä, jännityksen laukaisija ja hassuttelija. Negatiisivia rooleja: hyökkääjä, dominoija, jarruttaja, huomion tavoittelija, touhuilija, marttyyri, klikkiytyjä, kaiken tietävä, kärsimätön.

Ryhmässä ihmiset käyttäytyvät eri tavalla. Ihmisten ja roolien ymmärtäminen tuo tehokkuutta ryhmätyöskentelyyn. Tunnetuimmista rooliteorioista on Ruth Meredith Belbinin rooliteoria. Hän on yksilöinyt 9 erilaista roolia jotka esiintyvät työpaikalla. Nämä ovat; Keksijä, Tiedustelija, Tekijä, Takoja, Viimeistelijä, Arvioija, Diplomaatti ja Kokoaja. Ruth uskoo, että roolien oikeaoppinen hyödyntäminen on avain huipputiiminen kehittämiseen. Kun tiimistä löytyvät nämä kaikki roolit on se tasapainoisin.

:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

(Meredith Belbin; The Teamroles at Work, 1993 )

Keksijä = luova idearikas, hyvä ongelmanratkaisutaito, mutta menettää nopeasti mielenkiinnon asiaan

Tiedustelija = Selvittää mitä tiimin ulkopuolella tapahtuu. Ulospäinsuuntautunut, verkostot hallussa ja taitava neuvottelemaan. Mielenkiinto kuitenkin loppuu nopeasti.

Tekijä = Organisoiva työn järjestelijä. Tehokas, realistinen ja vastuuntuntoinen mutta myös joustamaton ja tuttuun / turvalliseen tottunut.

Takoja = Vaatii tiimiltä saavutuksia. Esteet eivätkä vastoinkäymiset pidätte, mutta kovalla menossa saattaa vahingoittaa muiden tiimissä olevien tunteita.

Viimeistelijä = Varmistaa työn onnistumisen viimeistä piirtoa myöden. Pikkutarkka täydellisyyden tavoittelija jonka vaikea delegoida töitä eteenpäin.

Arvioija = Tarkkanäköinen, strateginen ja älykäs, mutta kriittinen ja haastaa hyvätkin ideat ja luo sitä kautta ristiriitoja tiimissä

Diplomaatti = Määrätietoinen ja toimii tietopankin tavoin tiimille. Huippuosaaja joka tekee asiantuntemusta vaativia päätöksiä. Useimmiten fokus kuitenkin vain yhdessä asiassa mikä on myös heikkous.

Kokooja = Ennakkoluuloton, määrätietoinen. Huomaa muiden taidot ja delegoi tehtäviä sekä on hyvä tiiminvetäjä. Huonoimmillaan mainipuloiva, haluton itse tekemään asioita.

Jokainen tuo tiimiin aina oman panoksensa ja roolinsa. Se voi olla itse määritelty tai ulkoisten tekijöiden tai ryhmän kautta muodostunut. Mieti minkälainen tiimityöskentelijä sinä olet ja minkälaisia rooleja omasta tiimistäsi löytyy?

**************************************************************************************************************

Tiimitaitoja tarvitaan niin työelämässä kuin muuallakin elämässä.

Jukka Jalonen on suomalainen jääkiekkovalmentaja joka toimii suomen maajoukkueen jääkiekkovalmentajana. Kolmella suomenmestaruudella ja yhdellä olympiavoitolla hän on Suomen maakiekkojoukkueen menestykkäin päävalmentaja. Virtuaalikahvit videolla Jukka tuo hyvin esiin sen mitä hyvä tiimihenki pitää sisällään ja sitä että kaikkia tiimin jäseniä tarvitaan. Videolta voi nostaa esille niitä asioita joista hyvä tiimihenki muodostuu: arvostus, avoimuus, luottamus, vastuu ja sitoutuminen.

TIIMIN VAIHEET

Yleisin ja yksi tunnetuimmista tiimin kehittymisen malleista on Tuckmanin (1965) malli. Ryhmä kulkee erilaisten vaihden läpi kohti toimivaa tiimiä. Tiimissä on neljä alla kuvattua kehitysvaihetta, muodostuminen, kuohunta, yhdenmukaistuminen ja suorittaminen.

Havainnollistus Tuckmanin (1965) mallin vaiheista tiimin toimintakyvyn näkökulmasta

MUODOSTUMINEN (forming)

Alkuvaiheessa tehtävät ja vastuut ovat epäselviä ja esimieheltä vaaditaan sekä ohjausta, että tavoitteiden selkeyttämistä (ttl.fi, 2004) Suurin osa energiasta menee tiimin jäsenten kohtaamiseen ja ihmisten osaamistason ymmärtämiseen. Tunnelma on usein innostunut ja energinen mutta puuttuu vielä kehittyneet ihmissuhteet siihen että tiimi olisi tehokas. Ryhmän jäsenet ovat vielä muodollisia ja varovaisia. (Viita, 2020, s. 8).

Jokaisessa ryhmässä on oma ryhmädynamiikkansa joka muodostuu siitä miten ryhmän jäsenet reagoivat toisiinsa sekä erilaisiin tilanteisiin. Ryhmän dynamiikka muodostuu ja muokkautuu ryhmän eri kehitysvaiheiden aikana. Ryhmän muodostusvaihe saattaa olla kaoottinen eikä toista välttämättä kuunnella vielä aidosti. Ryhmän muodostumisessa auttaa se että ryhmään tulee eri osaajia, ryhmä tutustuu toisiinsa, jäseniä rohkaistaan avoimeen vuorovaikutukseen, tavoitteet ovat selkeät ja yhteinen päämäärä on tiedossa kaikilla ja siihen sitoudutaan. Tiimillä pitää myös olla jonkinlainen järjestys, että se voi edetä seuraavaan vaiheeseen. (oppivatiimi.blogspot.com. n.d.)

Tiimissä olevien jäsenten erilaisuuden ymmärtäminen on tärkeää. Kun tunnistaa sekä omaa, että toisen käyttäytymistä on helpompi saada tiimistä toimivampi ja pysyy käyttämään erilaisuutta rakentavasti. Tiimin jäsenten tutustumista voidaan edistää esim. yhteisillä tilaisuuksilla ja sillä että tiimin jäsenet kertovat toisilleen itsestään. (oppivatiimi.blogspot.com. n.d.)

Ryhmiä ja tiimejä muodostuu muuallakin kun työelämässä. Esimerkkinä Mona Immonen Savonia - ammattikorkeakoulusta on kirjoituksessaan (2019) Laumasta ryhmäksi kuvannut tanssijaryhmän muodostumista yhteydessä ryhmäytymisen merkityksen positiivisia tuloksia. Hän oli päättötyöharjoittelunsa aikana opettanut kahta perustason tanssiryhmää joiden oppilaat olivat noin 13 - 15 vuotiaita. Oppilaat olivat alkuvaiheessa toisilleen tuntemattomia.

Mona oli alkanut teettämään harjoitteiden välillä ryhmätöitä, joilla hän pyrki purkamaan jännitteitä. Ryhmätyöt aloitettiin varovaisesti tunnustelemalla ja ajan kuluessa lisättiin vaativampia ryhmätöitä oppituntien joukkoon. Ryhmätöiden teettämisellä oli selkeä yhteistyötä kehittävä lopputulos ja loppusyksystä oppilaat olivat vastaanottavaisempia, avoimempia. Oppilaisen palautteiden mukaan tunneilla oli esimerkiksi helpompi mokata, nauttia ja viihtyä kun ei tarvinnut enää jännittää toisten tuomitsemista. Ryhmän jäsenten löytäessä oman paikkansa, ja ryhmä oppii tunnistamaan oman kehikkonsa, saa siitä parhaimmillaan suurta boostia ja motivaatiota harjoittelemiseen. Se luo myös turvaa, kun sinut hyväksytään ryhmän jäsenenä. ( Immonen, M. 2019)

Samanlainen vaikutus on työelämässä kun toisilleen ehkä tuntemattomiakin ihmisiä ohjataan ja rohkaistaan tutustumaan toisiinsa sekä siihen miten jokainen työskentelee ja toimii ryhmässä. Mitä paremmin tunnet tiimisi jäsenen sitä helpompi häneen on luottaa ja luottamus luo avoimen ilmapiirin jossa uskaltaa ilmaista itseään.

MYRSKYVAIHE (storming)

Ryhmä alkaa olkaa muodostua mutta epäselvyyksiä on silti paljon. Jäsenet saattavat haastaa esimiestä tai toisiaan, syntyy kuppikuntia ja ryhmän jäsenet kilpailevat keskenään. Saattaa esiintyä tyytymättömyyttä ja pettymystä ryhmän jäseniä kohtaan. Edistymiseen tarvitaan kompromisseja ja selkeitä tavoitteita. Työntekijöiden välisiin keskinäisiin suhteisiin tulisi kiinnittää huomiota (ttl.fi. 2004)

Tiimin jäsenet etsivät turvallisuutta samanhenkisisistä ihmisistä, joilla on samanlaisia ajatuksia kuin itsellä. Tässä vaiheessa pitäisi korostaa vuorovaikutuksen merkitystä ja että vaikka ristiriitoja syntyisi tulee tiimin toiminnan keskittyä tehtävään ja ongelman ratkaisuun. (oppivatiimi.blogspot.com. n.d.)

Tiimin jäsenet kohtaavat ja työstävät omia stressinaiheitaan ja joutuvat opettelemaan kuka kukin tiimin jäsen on. Toiminta on vielä jäykkää ja pitkälle viedyn suunnitelmallista. Turvallisuudentunteen lisääntyessä konflikteja voi syntyä vaikkapa erilaisten työtapojen vuoksi. Onkin hyvä sopia tiimin yhteisistä säännöistä sekä määritellä työtehtävät, niin että jokainen tiiminen jäsen ne ymmärtää ja tietää mikä yhteinen tavoite on. Hyvän tiimin siemen kylvetään alkuvaiheessa (Viita, 2020, s. 7).

SOPEUTUMISVAIHE (norming)

Yhteisymmärrys ja ryhmähenki on pääpiirteittäin saavutettu kun ryhmän jäsenet hyväksyvät toisensa. Päämääristä ja tavoitteista keskustellaan ja ryhmän jäsenille muodostuu rooli. Ryhmän valtajärjestelmä ja sosiaaliset normit muodostuvat ja roolit erilaistuvat. Mikäli tässä vaiheessa onnistutaan niin ryhmä jatkaa kehitystään. Epäonnistuttaessa palataan takaisin ensimmäisiin vaiheisiin. On tärkeää että jokainen on tietoinen päämäärästä. Tarvittaessa toimintatapoja tai rooleja voidaan selkeyttää. Tiimityöskentelyn tulisi olla avointa, vuorovaikutuksellista ja jokaisella tiimin jäsenellä turvallisuuden tunne niin että ideoita uskalletaan kertoa ja niitä hyödynnetään. (oppivatiimi.blogspot.com n.d.)

Tämä toimintavaihe on joustava ja se sallii sen että tavoitteet ja toiminta voidaan arvioida uudelleen. Tiimi vahvistuu ja yhteisvastuu kehittyy. Tästä vaiheesta siirrytään seuraavan jossa vahvistuu se saavuttaako tiimin omat ja organisaation tavoitteet. (Viita, 2020, s. 7).

SUORITUSVAIHE (performing)

Suoritusvaiheessa yleensä osataan jo ratkaista tiimin sisäisiä ongelmia ja työt tehdään yhdessä vastuullisesti. Ryhmä toimii kokonaisuutena tarkoituksenmukaisesti, tehokkaasti ja annetun päämäärän saavuttamiseksi.

Tämä on vaihe jossa tiimi on tehokkaimmillaan ja pahimmat ongelmat on voitettu. Päätöksiä tehdään yhdessä ja saavutetaan tuloksia. Uudet ideat nähdään arvokkaina ja tiimin tuottavuus on korkeimmillaan. (Viita, 2020, s. 9)

Ryhmän jäsenet pitävät huolta toisistaan ja esimiehen rooli ei ole enään niin voimakas kuin alussa. Hänen vastuulleen jää enemmänkin asioiden delegoiminen ja valvomine, ei niinkään ohjaaminen ja auttaminen. Suoritusvaiheessakin tiimillä voi olla heikkouksia joita tulisi huomioida. Aitojen mielipiteiden ilmaisu ja kaikkien ideoiden huomioiminen on tässäkin vaiheessa tärkeää. (ttl.fi, 2004)

Kaikki tiimit eivät koskaan pääse tähän vaiheeseen tai sinne pääseminen saattaa kestää. Tiimin vetäjän rooli onkin keskeinen tiiminen onnistumisen kannalta.

Erilaiset tiimit

Tiimit saattavat olla kestoltaan hyvinkin lyhytaikaisia kuten projektitiimi tai pitkäkestoisia kuten vaikkapa yrityksen asiakaspalvelutiimi. Muita erilaisia tiimejä ovat mm. asiantuntijatiimi, kehittämistiimi, ongelmaratkaisutiimi, prosessin kehittämistiimi, johtotiimi, tuotantotiimi. Tiimin tarkoituksena on mm. yrityksen toiminnan tehostaminen, kehittäminen, viestinnän parantaminen. (Vuori, M. 2002.)

Oman työyhteisön tiimissä olen huomannut, että asioiden oppiminen on helpompaa kun niitä ei tarvitse pohtia yksin. Hyvässä tiimityössä on tekemisen riemua ja ideat sinkoilevat. Erilaisten ihmisten kanssa työskenteleminen on opettavaa ja haasteet on helpompi selättää yhdessä. Muiden kannustus ja arvostus lisää tiimihenkeä ja tietynlaista kaaosta oppii sietämään paremmin kun vastuu tavoitteesta on yhteinen.

AITO TIIMITYÖ

Oma ajastus aidosta yhteistyöstä:

Tiimityö on aitoa silloin kun tiimin jäsenet ovat sitoutuneet tekemään töitä päämääränsä saavuttamiseksi yhdessä toisiaan tukien ja kuunnelleen sekä jokaisen mielipidettä ja ideaa kunnioittaen. Työn kautta saavutettu päämäärä tai tulos on yhteistyössä saavutettu, samoin kun myös mahdollisista virheistä vastuu kannetaan yhdessä, eikä niistä syytellä toista. Jokaisen tiimin jäsenen oma persoonallisuus ja osaaminen huomioidaan ja niistä muodostuu tiimin kantava voima. Tuetaan, autetaan ja tsempataan tiimin jäseniä sekä ylläpidetään postiviista asennetta. Ristiriidat pyritään selvittämään heti hyvässä hengessä. Tiimissä on luottamuksen ilmapiiri ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen päästäkseen tavoitteeseen.

HUIPPUTIIMIN TUNNUSMERKIT

Keskinäinen luottamus sekä vahva tiimihenki muodostaa huipputiimin ytimen.

Tehokas ja hyvä tiimi osaa tarkastella kriittisesti omaa tekemistään sekä miettiä tulevaisuutta. Sen kaikilla jäsenillä on vastuu hyvästä tiimihengestä ja luottamus sekä itseensä, että toiseen on tärkeää. Huipputiimit varaavat aikaa yhteisille keskusteluille ja suuntaavat yhdessä kohti tavoitettaan ja luovat samalla pohjaa luottamukselle, vahvalle tiimihengelle sekä turvalliselle ympäristölle toimia yhdessä. Toimivassa tiimissä myös tarkastellaan ympäristöä sekä muutoksia ja sopeudutaan niihin. (Hirvanen, M. n.d.)

"Vuorovaikutus nousee itseohjautuvan tiimin keskeiseksi liimaksi - niin tiimin sisäisesti kuin sen vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Kokonaisvaltaisuus kannustaa meitä olemaan työssämme enemmän kokonaisia ihmisiä, ei ainoastaan työrooliemme määrittelemiä" (Hirvanen, M. n.d.)

Mikä sitten tekee tiimistä huipputiimin? Jokainen tiimin jäsen otetaan huomioon ja on yhtä tärkeä. Tiimi osaa valjastaa jäsentensä erilaiset ominaisuudet. Erimielisyydet on helppo selvittää ja palaverit pidetään tehokkaina, kaikkia kuunnellen mutta keskittyen vain olennaiseen. Yksi huipputiimin piirteistä on se että asettaa omat tavoitteensa ja valvoo sekä seuraa että niihin päästään. Palautteen antaminen ja saaminen on helppoa ja rakentavaa. Huipputiimiksi tuleminen kestää ja vaatii aikaa. Aikaisemmin oli video Jukka Jalosesta joka on saanut useaan kertaan hiottua pelaajista huipputiimin. Arvostus, avoimuus, luottamus, vastuu ja sitoutuminen olivat avainsanoja. Lisäksi tulee kunnioitus tiimikaveria kohtaan sekä tiedostaminen että kaikkien erilaisuutta tarvitaan huipputiimin saavuttamiseen.

Huipputiimeillä on yhteinen tekijä, tavoitteita ei vain saavuteta vaan ne ylitetään. Huipputiimi tietään mitä ponnisteluja tavoitteeseen pääseminen tarvitsee. Huipputiimi ottaa kaikkien jäsenten erilaisuuden huomioon ja sen jäsenet ovat yleensä hyvin rehellisiä siinä mitä toisilleen sanovat. Toisaalta tiimiläiset myös luottavat täysin toisiinsa jolloin myös jatkuva kehitys on hallittavissa. Huipputiimissä jokainen sen jäsen tuo arvoa koko tiimille. Oman tärkeyden tiedostaminen täten tuo motivaatiota myös jokaiselle yksilölle tiimissä. (Viita, J. 2020) Jukka Jalosen sanoin huippumaalintekijäkään ei tee niitä maaleja yksin vaan kentällä tarvitaan myös kaikkia muita pelaajia

TIIMIEN KEHITTÄMINEN

Selkeä vastuunjako, yhteiset tavoitteet ja pelisäännöt

Tiimin perustamisvaiheen jälkeen työntekijöillä pitää olla selkeä kokonaiskuva tavoitteista sekä aikatauluista sekä jokainen tulisi tietää paikansa, vastuunsa ja työtehtävien merkityksen. Kaikkien tulee sitoutua avoimeen vuorovaikutukseen, viestintään sekä keskinäiseen arvostukseen. Yhteisissä palavereissa voidaan tarkastella miten tavoitteet ovat toteutuneet ja tarkastetaan että suunta on oikea. Aina ei olla välttämättä samaa mieltä, mutta mielipide-eroihin ja ongelmiin kannattaa suhtautua positiivisesti. Ongelmat vahvistavat tiimityöskentelyä jos ne osataan selvittää rakentavasti. Tämä kaikki on hyvä lähtökohta saumattomalle tiimityölle. ( Luovina.fi 2022)

MITEN SAA TIIMITYÖN TOIMIMAAN SAUMATTOMASTI

Saumattomasta yhteistyöstä on hyvä esimerkki Purjehduksen olympiajoukkueesta, joka hioi tiimityön huippuunsa. Ryhmän jäsenten välinen yhteistyö, vuorovaikutus ja kommunikaatio muodostivat ryhmädynamiikan, jossa jokaisella tiimin jäsenellä oli oma tehtävänsä ja selkeä rooli. tiimin oli luotettava toisiinsa sekä toistensa tekemiseen. On tärkeää myös ymmärtää miten tunteet ohjaavat toimintaa ja sopia miten toista tuetaan tai miten opitaan puutteista tai puhutaan epäonnistumisista toista kunnioittaen. Kokemusten jakaminen on tärkeää ja samalla kasvetaan myös miettimään omaa tekemistä ja reagointia asioihin. Toimiva ryhmädynamiikka syntyykin ymmärryksen kautta. (Raunio, H, 2002)

Edellä mainitusta löytyy myös webinaaritallenne: Ryhmädynämiikka tiimin suorituksen edistäjänä. Tallenne on hyvä kokonaisuudessaan ja 18 minuutin kohdalla käydään läpi yllä mainitun olympiatiimin ryhmädynamiikan syntymistä.

LÄHTEET

Lehtinen, E. n.d. haettu 7.6.2022 [blogi] Tiimi ja työryhmä mitä niillä oikein tarkoitetaan? https://esalehtinen.blogijanne.fi/2013/01/08/tiimityo-ja-ryhmatyo-mita-niilla-oikein-tarkoitetaan/

conomy-pedia.com n.d. haettu 7.6.2022. https://fi.economy-pedia.com/11040239-workgroup

Vuorio, M. (2002). https://www.mattivuori.net/kehittaminen/tiimitys/index.htm

ttl.fi (2004). Tiimin kehityskaaren neljä vaihetta. haettu 9.6.2022. https://www.ttl.fi/tyopiste/tiimin-kehityskaaren-nelja-vaihetta-nain-esimies-hioo-timantin

Immonen, M. (2019) Laumasta ryhmäksi - Opettaja ryhmädynamiikan luotsaajana ja sen merkitys tanssiharrastuksessa. Savonia Ammattikorkeakoulu. https://verkkolehdet.jamk.fi/openstage/2019/06/laumasta-ryhmaksi-opettaja-ryhmadynamiikan-luotsaajana-ja-sen-merkitys-tanssiharrastuksessa/

Viita, J. (2020). Tiimityöskentelyn kulmakivet. [opinnäytetyö Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu. myyntityön koulutusohjelma.] https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/347208/Opinn%C3%A4ytety%C3%B6%20Jesse%20Viita.pdf?sequence=2

Oppivatiimi.com n.d. Tiimien muodostuminen. haettu lähteestä 10.6.2022. https://oppivatiimi.blogspot.com/p/tiimin-muotoutuminen.html

Hirvanen, M. Humap.com. haettu lähteestä 14.6.2022. Miten muodostaa työelämän huipputiimi. https://www.humap.com/blogi/2019/02/mit. https://luovina.fi/miten-saada-yrityksesi-tiimityo-toimimaan-saumattomasti/en-muodostaa-tyoelaman-huipputiimi/

Vuori, M. (2002). haettu lähteestä 14.6.2022. Asiantuntijaorganisaation osaamistiimin perustaminen - periaatteet ja prosessihttps://www.mattivuori.net/kehittaminen/tiimitys/index.htm

Luovina.fi. n.d. (2022). haettu lähteestä 26.6.2022. https://luovina.fi/miten-saada-yrityksesi-tiimityo-toimimaan-saumattomasti/

Rainio, H, 5.5.2022.Heltti.fi. Haettu lähteestä 17.7.2022. Miten olympiajoukkue hioi ja viritti ryhmädynamiikan huippuunsa. https://heltti.fi/miten-olympiajoukkue-hioi-ja-viritti-ryhmadynamiikan-huippuunsa/